perjantai 12. huhtikuuta 2019

Hallitusvaihtoehtoennustelua

Ylihuomenna, sunnuntaina 14. huhtikuuta, äänestetään Suomen seuraavasta eduskunnasta. Puoluekannatuksen mittaukset ennustavat suurta vaalitappiota edesmenneessä hallituksessa toimineille puolueille, eniten katkeraan loppuun asti kestäneelle pääministerin Keskustapuolueelle ja vähemmän Kokoomukselle ja kertaalleen hajonneelle ja kesken pois potkituille Perussuomalaisille. Vastaavasti oppositiossa olevat punavihreät; SDP, Vihreät ja Vasemmistoliitto; ovat saamassa vaalivoiton. Blokkipolitiikkaan vaalitulos antaa kuitenkin suhteellisen kehnot eväät, koska keskeiset opposition selkeän blokin muodostavat kolme puoluetta eivät ennusteiden mukaan sinällään saa enemmistöä, mutta myöskään kolme edellisen hallituksen muodostanutta puoluetta eivät saa viimeisimmän  Accuscoren ennusteen mukaan enemmistöä, 100 paikkaa, perussuomalaiset näistä suurimpana. Ainoa ennusteen mukaan enemmistön saava yhdistelmä olisi melko epätodennäköinen SDP:n kokoomuksen ja perussuomalaisten hallitus.

Suomessa oletusarvona on enemmistöhallitus, joka saa omalla määräenemmistöllä toteutettua tavanomaisen lainsäädännön. Tämä on hyvin erilainen tilanne kuin esimerkiksi Ruotsissa, jossa yhden tai useamman oppositiopuolueen tukema vähemmistöhallitus on muodostunut pikemminkin säännöksi kuin poikkeukseksi jo ennen Ruotsidemokraattien nousua ja varsinkin sen jälkeen. Toisaalta kokemuskin on osoittanut, että hallitus on toimintakykyisempi, jos siinä ei ole liian montaa puoluetta osallisena. Tämän vuoksi ennusteet viittaavat todennäköiseen neljän puolueen hallitukseen: pienin mahdollinen toimintakykyinen hallitus. Tällaisia yhdistelmiä voidaan rakentaa monella tavalla. Tässä olen päätynyt kolmeen erilaiseen runkoon, joista yksi on oikeistoblokin sisältä ja kaksi sekahallituksia.

Ennusteiden mukaan todennäköisin ensimmäinen hallitustunnustelija on  SDP:n Antti Rinne. Selvää on, että hänkään ei pysty kokoamaan puolueen toiveiden mukaista punavihreää hallitusta vaan joutuu ottamaan mukaan jommankumman porvaripuolueista. Todennäköistä kuitenkin on, että SDP ei ota mukaan perussuomalaisia, koska näiden suhde on ristiriitainen. Vihreät tulevat varmasti olemaan SDP:n hallituskuviossa, mutta Vasemmistoliitto tuskin mahtuu Kokoomuksen kanssa yhteen. Tämän perusteella SDP:n johdolla on kaksi todennäköistä hallituskokoonpanoa:
SDP-Kok-Vihreät-Ruots 111 paikkaa arvion perusteella
SDP-Kesk-Vihreät-Vas 111 paikkaa arvion perusteella

On myös mahdollista, että porvaripuolueet pyrkivät  kokoamaan porvarihallituksen, jossa perussuomalaiset olisivat taas kantavana voimana. Tämä edellyttäisi tällä kertaa ainakin yhtä apupuoluetta, koska kolmisin puolueet saisivat heikon enemmistön tai ei enemmistöä ollenkaan. Ruotsalainen kansanpuolue tuskin haluaa perussuomalaisten kanssa samaan hallitukseen eikä viime hallituskauden politiikka ollut muutenkaan mieluisaa, mutta kristillisdemokraateilla tuskin on tällaisia esteitä. Tämän perusteella mahdollinen hallituspohja olisi
Kok-Pers-Kesk-KD 107 paikkaa arvion mukaan.

Lopullisiin hallitusneuvotteluihin vaikuttaa monet seikat, mutta eniten tuleva vaalimenestys. Tässä kuvatut kolme vaihtoehtoa elävät aika pienillä enemmistöillä, joten pienetkin muutokset ennusteeseen nähden muuttavat todennäköisyyttä kullekin hallituskokoonpanolle. kukin kokoonpano tekisi hyvin omanlaistaan politiikkaa, joten vaaleja on erittäin mielenkiintoista seurata tältä pohjalta.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Hallitusspekulaatiota eduskuntavaalien jälkeen

Joulukuun lopussa arvioin mahdollisia hallituskokoonpanoja silloisten kannatusprosenttien perusteella. Silloin pidin mahdollisena kolmea eri...