perjantai 7. huhtikuuta 2023

Hallitusspekulaatiota eduskuntavaalien jälkeen

Joulukuun lopussa arvioin mahdollisia hallituskokoonpanoja silloisten kannatusprosenttien perusteella. Silloin pidin mahdollisena kolmea erilaista kokoonpanoa, joista epätodennäköisin oli silloisen punavihreän hallituksen jatkaminen, todennäköisimpänä pidin sinipunaista hallitusta, jossa Vihreät ja RKP täyttäisivä tarvittavan edustajamäärän, ja Kokoomuksen ja Perussuomalaisten varaan rakennettu oikeistohallitus oli mielestäni varsin todennäköinen. Tarkastelen tätä eduskuntavaalien jälkeen uudestaan, kun edustajamäärät on tiedossa ja Kokoomuksen Orposta tulee ensimmäinen hannitustunnustelija.

Ensimmäiseksi voi todeta, että Sanna Marinin hallitus ei jatka. Kokoomus voitti vaalit, edellinen hallituspohja sai vain 99 edustajaa ja Keskustapuolue ilmoitti jo etukäteen, että samalla hallituspohjalla ei jatka eikä missään hallituksessa, jos tulos ei ole edellisten vaalien tasolla. Mikään edellytyksistä ei toteutunut.

Kokoomus saisi sekä Perussuomalaisten että SDP:n kanssa aikaan enemmistöhallituksen. Perussuomalaisten, Keskustan ja KD:n kanssa hallituspuolueiden kansanedustajia olisi 122 ja ilman KD:täkin 117, SDP:n, vihreiden ja RKP:n kanssa 113, mikä sekin ihan mahdollinen hallituspohja. Kumpikin näistä edellyttäisi kuitenkin vähintään jossakin määrin vastahakoisen häviäjän mukaantuloa: Keskustapuolue tehnyt todellisen rökäletappion kaksissa vaaleissa, Vihreät menettäneet edellisistä vaaleista 7 paikkaa. Keskustapuolue ilmoittanut, että he eivät ole menossa hallitukseen vaan hakevat uudestaan oikeutustansa oppositiossa; Vihreät taas katsovat kynnyksen hallitukseenmenolle olevan hyvin korkea.

Näissä olosuhteissa määräävä tekijä on, suostuuko Keskustapuolue tai Vihreät lopulta hallitukseen. Keskustapuolueella kieltäytyminen on astetta vahvempi, jopa ehdottomalta kuulostava. Vihreiden Ohisalo puhuu korkeasta kynnyksestä, eli mahdollisuudesta. Keskustapuolue kuitenkin suostui edelliseenkin hallitukseen pahan vaalitappion jälkeen pitkällä suostuttelulla ja vaikeilla kynnyskysymyksillä. Nyt on mahdollista joko samanlainen suostuminen pitkän kruusailun jälkeen, tai vaihtoehtoisesti entistä päättäväisempi kieltäytyminen, koska suostuminen hallitukseen voisi johtaa entistä huonompaan vaalimenestykseen. Vihreillä taas ajat saattavat olla puolueen puolella siten, että on parempi olla edistämässä niitä toimia, jotka maailmantilanne edellyttää.

Julkisuudessa on spekuloitu myös "perusporvarillista" hallituspohjaa siltä varalta, että kumpikaan edellämainituista vaalitappion kokeneista puolueista ei lähde hallitukseen. Tässä mallissa olisi Kokoomus, Perussuomalaiset, RKP ja KD. Tällä hallituspohjalla olisi 108 paikkaa ja siten kohtuullinen enemmistö. Tässä vaikeutena on, millä tavalla Ruotsalainen kansanpuolue istuisi kokoonpanoon, jossa Perussuomalaiset ovat merkittävässä asemassa. Tämän uskoisi olevan ongelmallista sekä RKP:n kannalta, koska Perussuomalaiset ovat ohjelmassaan esittäneet luopumista pakkoruotsista, monen muun ongelmallisen kohdan joukossa. ja toisaalta RKP olisi vaa'ankieliasemassa niin, että he pystyisivät yksin kaatamaan hallituksen, mikä pakottaisi hallitusohjelmaa RKP:n suuntaan sopivammaksi. Vaikea kuvitella tämän kokoonpanon onnistuvan.

Hallituksen kokoonpanoon vaikuttavat myös ohjelmalliset kysymykset, jos kieltäytymiset eivät ratkaisisi hallituskokoonpanoa. Kokoomus on painottanut hyvin vahvasti valtiontalouden tasapainottamista, mikä tarkoittaisi kulukuria ja leikkauksia. Tavoitellut säästöt ovat niin suuret, että väistämättä tarkoittaisivat isoja leikkauksia suurimpiin menoluokkiin, koska samaan aikaan kokoomuksen tavoitteena on pikemminkin veronalennukset kuin -korotukset. Perussuomalaisilla ei näytä sinällään olevan pidäkkeitä leikkausten suhteen, vaikka silläkään ei ole konkreettista jäsentynyttä näkemystä leikkauskohteista. Veronalennuksiin he eivät kuitenkaan suostuisi ennen kuin talous on tasapainossa. SDP taas ei suostu leikkauksiin sosiaaliturvaan, koulutukseen ja sote-palveluihin. 

Leikkausten toteuttaminen on SDP:n kannalta ainoa esiintullut kynnyskysymys kokoomusvetoiseen hallitukseen. Perussuomalaisilla on enemmän kiisteltäviä kohtia, joista tärkeimmät ovat hiilineutraalisuuden siirtäminen vuodesta 2035 ja vihreästä siirtymästä joustaminen sekä työperäiseen maahanmuuttoon liittyvät kysymykset. Perussuomalaisten ohjelmissa on myös pyrkimys EU-eroon, mikä on vastakkainen Kokoomuksen näkemykseen nähden. RKP:n kanssa yhteistyötä hankaloittaisi pyrkimys lopettaa pakkoruotsi, mitä yritettiin jo Sipilän hallituksen aikana hyvin huonoin tuloksin. Perussuomalaiset ovat kyllä ilmoittaneet, että eivät pyrkisi edistämään näitä kahta tavoitetta, mikäli ovat hallituksessa.

Pidän itse todennäköisimpänä ja jopa toivottavimpana mahdollisista kokoonpanoista sitä, jossa sinipunahallitusta täydentää RKP ja Vihreät. Tällä on   riittävä kannatus, ja sen on suhteellisen helppo, tilanteeseen nähden, löytää yhteiset tavoitteet. Se ei myöskään kärjistäisi tilannetta entisestään, minkä vuoksi minkään hallituskumppanin ei tarvitse pelätä rökäletappiota seuraavissa vaaleissa.

lauantai 1. huhtikuuta 2023

Vaalit huomenna

 Huomenna siis vaalit. Aamulla pystyttämään yhtä äänestyspaikkaa, päivällä aamu- tai iltavuoro siellä ja illalla laskemaan äänet. Se arkipäivä siellä takana. Sitten loppuilta jännittämään tuloksia.


torstai 29. joulukuuta 2022

Hallitusspekulaatioita ennen vaalivuotta

 Arvio perustuu viimeisimpiin puolueiden kannatuslukemiin, viimeisimpänä Helsingin Sanomien galluppiin joulukuulta. Lähtökohtaisesti ajattelen, miten hallituksen kokoaja kokoaa ympärilleen sopivan kokoonpanon.

Tämänhetkisillä näkymillä Kokoomus on vastuussa hallitusneuvottelujen aloittamisesta. Petteri Orpolla on mahdollisuus edetä tässä kahta erillistä kilpailevaa linjaa; yhdessä perussuomalaisten tai demarien kanssa. Tämä valinta määrää sitten muutkin hallituskumppanit.

Kokoomuksen ja Perussuomalaisten hallitukseen sopivat Keskustapuolue ja Kristillisdemokraatit. Näillä puolueilla olisi nykyisen kannatuksen mukaan 54,7 % kannatus. Ongelmallista tässä olisi lähinnä se, lähteekö Keskustapuolue vielä kolmanteen hallitukseen, jossa vaarantaisi edelleen kannatusta. Ilman keskustan 9,8 % kannatusta ei hallitus synny tämän kautta.

Kokoomuksen ja SDP:n hallitusta täydentämään sopivat lähinnä Vihreät ja RKP. Tällaisen kokoonpanon kannatus on nykyisellään 56,7 %, mikä olisi varsin kova. Suuria linjaristiriitojakaan ei todennäköisesti muodostuisi ja tasapainoisen rakenteen vuoksi saattaisi olla suosittukin.

Jos SDP menee kokoomuksen ohi, voi Sanna Marin pyrkiä samanlaiseen hallitukseen Kokoomuksen, Vihreiden ja RKP:n kanssa. Tässä saattaisi olla mahdollista ottaa myös Vasemmistoliitto mukaan, mutta silloin hallitus on ylileveä, eikä tämä olisi Kokoomukselle mieluisa ratkaisu. Todennäköisempää olisi päätyä samaan 56,7 % hallitusratkaisuun.

 Toinen vaihtoehto SDP:llä olisi pyrkiä nykyisen hallituskokoonpanon jatkoon. Tässä on kuitenkin useita vaikeuksia: SDP:n pitäisi olla suurin puolue päästäkseen muodostamaan hallitusta, Keskustapuolueen olisi vaikea tulla samaan hallitukseen jos mihinkään (eikä muutkaan ole niin kovin tyytyväisiä ehkä Keskustapuolueeseen), ja nykyisellään tämän kokoonpanon kannatus on kuitenkin melko matala, vaikka hyvä hallituksen loppukauden kannatukseksi: 51,1 %.

Nykyisellään minun mielestä todennäköisin hallituspohja on Kokoomus, SDP, Vihreät, RKP. Puhdas oikeistohallitus Kok, Pers, kesk, KD on myös mahdollinen, mutta ongelmallisempi sekä Keskustapuolueen että myös Kokoomuksen sisäisten jakojen vuoksi.




tiistai 4. tammikuuta 2022

Uuden vuoden aloitus

 

Ajatukset seuraavasta satokaudesta lähtivät taas liikkeelle, kun joululahjana oli villasukat, joiden sisällä karkkeja ja siemeniä. Niistä onkin mukava aloittaa vuoden kasvipohdiskelut.

Ensimmäisenä, tai siis mielenkiintoisimpana, on kaksi pussia papuja. Viime kesänä kasvatin kuutta lajia erilaisia puutarhapapuja, seitsemän siementä kutakin, osana EU-projektin kansalaistiedekokeilua. Viidestä lajista tulikin satoa, kuudes oli vasta kukassa ensimmäisen syyshallan tullessa. Kahdesta lajista itivät kaikki seitsemän siementä (ja toinen niistä oli se myöhäinen kukkija), yhdestä vain yksi. Mielenkiintoisin oli erityisen satoisa yksilö, joka tuotti yli kaksisataa siementä yhdestä taimesta. Alussa sitä lajia iti neljä siementä, joista yksi kääpiökasvuinen, kaksi normaaleja ja neljäs erityisen roteva, joka sitten oli tuottoisakin. Nämä kaikki viisi viime vuonna kasvatettua lajia menevät taas kesällä peltoon, ja erityisesti se mustapapu.

Uudet pavut ovat vähän erilaisia: molemmat matalahkoja, pakkauksen mukaan 40 cm korkeita, kun viimekesäisistä neljä oli köynöstäviä. Toinen on punavalkokirjava, kuten pari viimevuotistakin, toinen mustavalkoinen Yin Yang -kuvioinen uusi tuttavuus.

Pavuissa tavoitteena on kasvattaa omat siemenet seuraavaa vuotta varten ja mahdollisuuksien mukaan valita erityisen hyvin toimivia yksilöitä jatkoon. Tarkoituksena myös saada pavuista vaihtureiden kautta uusia lajeja projektin sisältä. Ja sitten tietenkin opetella syömään enemmän papuja.

-

Sitten siellä oli kirsikkatomaattien siemeniä. Kirsikkatomaatteja olen kasvattanut aikaisemminkin kotipihassa. Nyt siemenet ovat F1-hybridiä Super Sweet 100, mikä lupaa hyvää. Siemeniä on kyllä vain viisi, mutta riittää hyvin onnistuessaan.

Mielenkiintoinen kokeiltava on vesimeloni. Se saattaisi toimia ihan peltomaassa kuten kesäkurpitsatkin, mutta yleensä niitä täällä kasvatetaan kasvihuoneessa. Viime kesänä oli kyllä YLE:llä juttua Suomessa vesimelonia kasvattavasta viljelijäparista ja näytti ihan toimivan. Mielenkiintoista kokeilla.

Peltoa tai kotipihaa ajatellen on myös kukkasia: vaaleanpunakukkaista kosmoskukkaa. Ja pussillinen kanelibasilikaa kasvatettavaksi ikkunalaudalla versoiksi.

maanantai 24. toukokuuta 2021

EU-projektin pavut itämässä

Papuja siis tuli kuutta lajia, kymmenen kutakin. Jonkin aikaa joutui vielä odottamaan kylvöohjeita, mutta nekin tulivat sitten viime viikolla ja pääsin a) ilmoittamaan papujen saapumisen äpin kautta, b) vastaamaan kyselyyn pohjatiedoista ja odotuksista, c) ilmoittamaan viljelysuunnitelmasta (joka oikeastaan tarkoitti vain tietoa siitä, mikä lajike meni millä numerolla merkattuun viljelypaikkaan) ja d) laittamaan pavut likoon. Ohjeiden mukaan oli suositeltavaa jättää kymmenen pavun erästä vähintään kaksi säilöön varmuuden vuoksi. Päädyin siihen, että laitoin kutakin papua likoamaan seitsemän, niin istutettavia papuja olisi yhteensä 42. Kun päädyin ajatukseen, että varmuuden vuoksi idätän pavut sisällä turvepoteissa, sopivat nämä suunnilleen täydellisesti kahdelle tarjottimelle. Ja siis: tältä pavut näyttävät likoamassa espressokupeissa: 


Erityisen tärkeää tietenkin on merkata pavut niin, että kaikissa kasvatusvaiheissa voi olla varma, että koko kasvatuksen ajan pavut kulkevat merkattuna oikeilla numeroillaan (projektin tietokannan koodi) ja kirjaimillaan (omien papujen merkinnät). Tämän vuoksi hankiinkin spriiliukoiset tussit ja Clas Ohlsonilta merkkitikut. Näillä merkitsin heti kahvikupit, joissa pavut vettymässä, ja sitten turvepotit, joissa kussakin papunsa. Tikut seuraavat sitten maalle taimien mukana ja toivottavasti kestävät myös säätä ja maan vaikutusta kasvukauden ajan. Joka tapauksessa kukin lajike tulee omalle alueelleen viljelypalstalla, mikä helpottaa seurantaa.

Ensimmäiset pavut ovat nyt itäneet, jopa ennakoitua nopeammin, lämpimässä huoneilmassa. Ajatuksena on kuitenkin istuttaa taimet vasta suunnilleen Kustaanpäivän maissa, jota vanhastaan on pidetty otollisena päivänä ainakin perunan ja pellavan kylvölle. Myös papujen kannalta varmasti myös hyvä, kun hallanarkoina voivat yöpakkasissa paleltua (vaikka ei sellaista tällä kertaa ole sääennusteissa näkyvissä). Kerkiävät ainakin taimettua ja itää kaikki, jotka ovat itääkseen (varoitettiin kyllä, että kaikki tuskin itävät). Tässä siis tämänhetkistä tilannetta ja taidokkaat tikutkin näkyvissä:


Papulajikkeista on projektin tietojen perusteella neljä köynnöspapuja, jotka vaativat jonkinlaista tukea, ja kaksi pensaspapuja. Tässäkin varoitettiin, että kaikki tiedot eivät ole tarkkoja, joten kannattaa varautua tukemaan myös pensasmaisiksi oletettuja. Tämä sitten ratkaistava kesäkuun alkupuolella, ennen Juhannusta, kun viljelypalsta kuitenkin tasamaata. Pieniä ajatuksia asiasta kakkoskakkosten, tolppajalkojen ja metalliverkon tiimoilta. Pian nähtävissä.

maanantai 3. toukokuuta 2021

Pavut tulivat

 

Pavut siis tulivat tänään postin mukana. Ohut valkoinen pehmustettu kirjekuori Italiasta. Sisällä kuusi pussia papuja, kymmenen papua jokaisessa. Viisi lajiketta tutkimusta verten ja A-kuoressa kontrolli, joka kaikille osallistujille sama. Sitten mukana väri- ja mitta-asteikkokortit, joita käytetään papuja valokuvattaessa, jotta kaikkien kuvat voidaan käsitellä yhdenmukaisesti. Passi, jossa kerrotaan kaikkien siementen olevan Phaseolus vulgariksen lajikkeita, ja lyhyt kirje, jossa kerrotaan, että varsinaiset ohjeet jatkotoimista tulevat piakkoin sähköpostiin ja appiin tulee päivitys, jonka kautta voi jakaa tietoa kasvatuksen etenemisestä ja ensimmäisessä vaiheessa lähettää kuvat tulleista siemenistä. Nyt sitten mielenkiinnolla odottamaan ohjeita, että pääsee aloittamaan viljelyn. Tosin ei vielä kiire, koska hallanarkoja papuja ei kannata kylvää liian aikaisin.


lauantai 1. toukokuuta 2021

Hevosvoimia ja muuta lannoitetta

 

"Sontaa ensimmäiseen aidakseen asti ja sitten siementä niin, että saapas päällä luistaa, niin on Luojan vika, jos ei kasva"

Tämä oli isän ehkä vähän suureellinen neuvo, jonka hän oli oppinut jo sota-aikaan hoitaessaan talon, pientilan, vapaaksi ostetun torpan, peltotyöt isoveljien ollessa rintamalla ja isänsä sairastaessa. Siinä oli vielä vanhan maatalouden tasapainoa, jossa karja tuotti lannan, jolla kasvatettiin rukiit leipään ja puuroon. Sikäli oli jo päästy uudempaan maatalouteen, että lehmät lypsivät myös talvella, kun niitä varten kasvatettiin vartavasten heinää pellossa, ja voi oli talon myytävä tuote, metsätöiden ja puutavaran lisäksi. Talossa oli oma separaattorikin, eikä kermaa tarvinnut enää kuoria konttuurissa seisotetun maidon päältä. Isä muisti, että se olisi ollut malliltaan Diablo. Voi myytiin Porin torilla ja isän kertoman mukaan hyvällä menestyksellä, koska oli tunnettu tarkasta laadusta. Keskeisintä ilmeisesti, että kaikki kirnupiimähapot saatiin pestyä pois ja suolattua tasaisesti. Ja isän isä sitä oli myynyt ja taannut laadun.

Omiin päivän puuhiin kuului viinimarjapensaiden juurten perkaus ja lannoittaminen. Juolavehnää kasvoi edelleen tai taas pensaiden juuressa ja ne piti kitkeä. Joukossa oli sitten myös haurasta paksua juurta ja olihan siellä myös kaksi ihan hyvän kokoista maa-artisokkaa vanhaa perua. Lanta on palanutta hevosenlantaa aktiivisen harrastajan verkoston kautta. Sitä tuli torstaina kolme kuormaa, ilmeisesti useita kuutioita, ja oli etukäteen jo myynnissä pientä ämpärihintaa vastaan. Varasin sitä neljäkymmentä kahdenkymmenen litran ämpärillistä ja tänään sitten pääsin ensimmäiset kottikärrylliset (kolme ämpärillistä yhteen kuormaan) työntämään palstalle ja lapioimaan aluksi pensaiden juurelle ja sitten kaalimaalle. Perunamaalle tuon sitä lisää, kun saan ensin maan kaivettua auki, ja kyllä koko määrälle riittää käyttöä.



Hallitusspekulaatiota eduskuntavaalien jälkeen

Joulukuun lopussa arvioin mahdollisia hallituskokoonpanoja silloisten kannatusprosenttien perusteella. Silloin pidin mahdollisena kolmea eri...