Viljelypalstan kääntöä

Tänään oli taas erityisen houkutteleva päivä mennä töitten jälkeen pellolle ihastelemaan kevään tuloa. Varsinaisena tavoitteena oli kääntää viimekeväinen perunamaa seuraavaa vaihetta varten, ja siinä samassa sitten kylvää ihan kokeeksi kasvatuslaatikoihin muutamia uusia siemeniä viikonloppuna kylvettyjen seuraksi: tatsoita, korianteria ja lehtimangoldia. Kylvösten kanssa ajatuksena on, että itävät ja kasvavat, jos ovat kasvaakseen, mutta oikeasti on liian aikaista niille nyt. Kokeiluja ja onnenkantamoisia ehkä.

Sitten perunamaan kääntöön. Viime vuonna keväällä tuo oli tiukkaa savimaata, joka oli täynnä juuririkkaruohojen juuria. Juolavehnät tekivät verkostoja kovettuneiden juuripaakkujen sisään. Niitä sai käsin murtaa, jotta juuret sai pois. Silti tuonne sitten tuli istutettua perunaa kahteen vakoon ja perunoiden väleihin harjanteeseen härkäpapua. Pari kertaa kesän aikana multasin perunat ja edelleen perunoita nostaessa poistin myös rikkaruohon juuria. Kesällä ehkä suurimpana riesana oli kierto, jossa kyllä kauniit kukkaset, mutta kietoutui kaikkiin varsiin ja melkein tukahdutti kasvustoa. Sen vahvoja juuria sai poistaa perunoiden välistä.

Yllätys olikin nyt, että maa oli pehmeää lapionpiston syvyydeltä ja melkein juuretonta: vain siellä, missä otin liian ahnaasti reunoja mukaan, löytyi juolavehnän juurakkoja, ja siellä täällä paksumpaa ehkä kierron juurta. Maa oli selvästi viime keväästä parantunut multaamisen, härkäpavun ja perunan toimesta. Ehkä siihen auttoi myös pieni määrä palanutta hevosenlantaa.

Tänä vuonna on tarkoitus jatkaa samaa harjoitusta: viime kesän perunamaasta tulee kaalimaa, noin 2 m * 6 m alalla, höystettynä härkäpavuilla ja herneillä, varmasti myös porkkanalla, sipulilla ja kehäkukalla, mustajuurella. Uusi perunamaa tulee siihen viereen, nyt nurmettuneen näköiseen tilaan, jossa viime vuonna oli pari riviä härkäpapua ja vähän kauempana perunamaasta veriapilaa ja kurkkuyrttiä vihantalannoitekasveina ja antamassa hyönteisille mettä. Tännekin laitan samalla tavalla härkäpapua kasvamaan, jotta saisi samat vaikutukset kuin viime kesäiseen maahan.

Kuvassa siis lohduttoman näköistä sarkaa, jossa varmasti joukossa samaa juolavehnää kuin viime vuonna ja muitakin juuririkkaruohoja, joista perunan kanssa tarkoitus päästä eroon. Maata teen kuuden metrin sarkana sen verran kun jaksan, vähintään tuon vähän yli kaksi metriä, loput jää tässä vaiheessa oleskelutilaksi ja kukkatarhaksi. Ensi vuonna tämäkin sitten toivottavasti hienoa peltomaata hienommille kasveille.

Tämän vuoden projekteihin kuuluu sitten vielä viljelylaatikoiden käyttöönotto. Kun olen sopinut ja maksanut lisämaan käyttöönotosta, on palstan leveys kaksitoista metriä ja siihen menee tiukasti peräkkäin kymmenen viljelylaatikkoa. Näitä onkin jo kolme paikoillaan, kasvuturpeella täytettynä. Nyt olen tilannut samaan riviin vielä seitsemän, että ne muodostavat koko palstan leveydeltä yhtenäisen viljelylaatikon lähelle naapurin rajaa. 

Laatikoiden alustan olen alustavasti kääntänyt juolavehnän juurien poistamiseksi, paitsi siitä, missä entiset rikkaruohot olivat pitäneet roudan jäässä. Sitten on tarkoitus tasoittaa maa, laittaa sille kuitukangas estämään rikkakasvien juuria ja kankaan päälle laatikot, laatikoihin mustaa multaa ja mitä erilaisempia salaatinsukuisia kasveja. 

Kevät lähdössä hyvin käyntiin viljelyn osalta.